Tomáš hotkaisi lopun ruokansa ja ryysti yhdellä vedolla haaleat juomat kupin pohjalta. Sitten hän survoi valokuva-albumin takaisin reppuun. Hän joutui taistelemaan puolipitkien kalsareiden kanssa, jotka väkisin yrittivät kiertyä albumin ympärille. Vielä rutistettu lautasliina bagelin käärepaperin kanssa samaan myttyyn ja ulos.
Pavol seisoskeli kotitalonsa pihalla, kun Tomáš tuli paikalle. Hän vain nyökkäsi saatuaan avaimet takaisin ja huitaisi kädellään torjuvasti Tomášin tarjotessa bensarahaa. Oikeastaan sanaakaan ei vaihdettu ennen kuin he menivät sisälle. Sielläkin hiljaisuus jatkui ja Tomáš vaistosi, että vanha ystävä odottaa hienotunteisesti, vaikka arvaa, että jotakin on tapahtunut.
Pavol sytytti tupakan ja kumartui ravistelemaan tuhkia avonaisesta ikkunasta, selin Tomášiin, joka ähelsi albumia taas ulos repusta. Pavol tuli istumaan häntä vastapäätä, ja pikaisen selailun jälkeen Tomáš näytti albumista kuvan vaaleasta miehestä villapaidassa. Sen jälkeen ulos tuli koko tarina, vaivatta, ja Pavol vain kuunteli nyökytellen.
- Ja tämä sama kuva on Miialla mukana sota-arkistossa?
- Niin.
- Eikä suostu kertomaan, miksi?
- En ole kysynytkään. Tuntuu, ettei siitä voi kysyä.
- Mia on kaukaa Suomesta, miten hänellä voi olla teidän sukuunne liittyvä kuva?
- En ymmärrä, mutta siitä lähtien, kun näin sen tytön eksyksissä sota-arkiston käytävillä, aavistin, että meillä on jokin salattu yhteys. Se raukka joutui jopa tunnustamaan minulle, etteivät historiallisen tutkimuksen metodit ole oikein hanskassa. Etsi jotakin kuumeisesti sieltä ja täältä.
- Mistä sitten aavistit, että kuva voisi olla teillä perhealbumissa?
- En minä sitä aavistanutkaan, se vain... putosi käteeni. Mitä minä nyt teen?
- Siinäpä se.
- Ehkä tästä pitää lähteä junalle saman tien.
Samassa Tomášin puhelin soi. Pomo kysyi, joko flunssa on paranemaan päin, ja Tomáš sanoi, ettei enää ole kuumettakaan. Pomo käski pysyä poissa vielä viikonlopun yli, sillä Prahassa riehui erittäin ärhäkkä influenssavirus, eikä hän missään tapauksessa haluaisi saada tartuntaa.
- Taitaa olla niin, että minun juna lähtee vasta huomenna, Tomáš sanoi puhelun päätyttyä.
http://leelia.vuodatus.net/blog/2956906/265-huomenna/
Hyvä kuvaus hetkestä ennen huomenta
VastaaPoista