Aamujuna Bratislavasta Prahaan lähti puolityhjänä. Tomáš istui tuijottaen vaalean miehen valokuvaa. Hän yritti miettiä, mitkä vuoret taustalla siintelivät, mutta maisema ei näyttänyt tutulta. Joskin mustavalkoisesta kuvasta oli hankala sanoa mitään. Hän yritti soittaa Miialle, mutta tämä ei vastannut.
Iltapäivällä Tomáš kolisteli kotiovestaan sisälle ja heitti likapyykit koneeseen. Pitkästä aikaa häntä huvitti vihellellä, vaikka asiat tuntuivat olevan enemmän tai vähemmän pielessä. Mieli oli kevyt ja halusi vahvaa kahvia.
Keittiön pöydällä lojui astioita, mikä hämmästytti Tomášia, sillä Matej ei yleensä jättänyt tiskejä. Tarkemmin katsottuaan Tomáš huomasi niiden olevan kahden ihmisen aamiaisastiat.
http://leelia.vuodatus.net/blog/3114057/26-kertomattomat-tarinat/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti